maanantai 14. syyskuuta 2009

Vasemmiston poliittinen vastuu

Vantaa-sopimusta kuten muitakin vastaavia budjettisopimuksia perustellaan yleisesti kuntatalouden tasapainoittamisella. Se miksi vasemmistoliitto on niissä säännönmukaisesti mukana, jää minulle arvoitukseksi. Finanssikapitalismin sisäisten ristiriitojen ravistellessa taloutta on entistä tärkeämpää muistaa, että vasemmiston vastuu on aina luokkavastuuta. Meidän asiamme ei ole sovitella oikeistolaisen politiikan sotkuja.

Mikään poliittinen liike ei toimi automaattiohjauksella. Ilman analyysiä ja itsekritiikkiä jokainen liike ajautuu tuuliajolle, jolloin se väistämättä kadottaa tarkoituksensa ja johdonmukaisuutensa. Näin on käynyt nykyisenkaltaiselle vasemmistoliitolle, jolle eduskunnasta ja valtuustoista on tullut ainoa poliittisen työn areena. Hintana on ollut, että yhteydet joukkoihin ovat katkenneet eikä kukaan enää tiedä, mikä on vasemmistoliiton poliittinen visio ja olemassaolon tarkoistus.

Vasemmistoliitto on näivettymässä olemattomiin jos se ei arvioi kriittisesti asemaansa oikeiston yhteistyökumppanina ja osana oikeistolaisen politiikan prosessia. Vasemmistoliiton surkastuminen olisi koko vasemmistolle suuri tappio. Perinteisesti vasemmistolle on ollut ensiarvoista, että heikommasta pidetään huoli eikä raha ole ihmistä tärkeämpi. Tämä tarkoittaa, että koko vasemmiston tulee kantaa kaikissa olosuhteissa poliittista vastuuta heikompiosaisista ja osoittaa heille uusliberalistisen politiikan vaihtoehtoja.

Oikeisto yksin on vastuussa uusliberalistisesta kriisistä eikä vasemmiston tule tehdä sen kanssa yhteiskuntasopimuksia, joissa se luopuu periaatteistaan heikompiosaisten puolustajana. On toisenlaisen politiikan aika. Vasemmistossa on tilaa ajatella yksilöllisesti, sen ei kuitenkaan tarvitse sokeuttaa meitä näkemästä ihmisten kasvavaa ahdinkoa.

Nyt tarvitaan näköaloja siitä, miten yhdistää vasemmiston voima pahimpien yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseksi. Ratkaisu on käden ulottuvilla jos vain tahtoa riittää.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onpa hyvä että avoimesti pohditaan vasemmiston nykyistä tilaa. Usein tuntuu että tilannetta ruoditaan median luomia brändejä silmällä pitäen. Kannattaako vasemmiston kuitenkaan hukata voimavaroja toistensa nälvimiseen? Onko aihetta Vasemmistoliittoon kohdistuvaan kritiikkiin? Onko Vasemmistoliitto yksin vastuussa vasureiden yleismaailmallisesta kriisistä?

Voisitko eritellä tarkemmin, mitä ns. Vantaa sopimus tarkoittaa, ja mikä siinä mielessäsi mättää?

(ps. En ole kerennyt lukea kaikkia blogin kirjoituksia)

Kiinnnostunut pessimisti

Kake

Hannu Väisänen kirjoitti...

Vantaa sopimuksesta kirjoitin aiemmin, kts. alla. Ei siitä tässä enempää.

Vastuu on aina konkreettinen ja vastuuta jostakin. Kyllä poliittisia päättäjiä on arvioitava tekojensa kautta. Hyvät tavoitteet ja aikeet eivät riitä jos kädet tekevät toista.

Ihmiset ovat lopen kyllästyneitä Vantaa sopimuksen tapaisiin kabinettisopimuksiin, joissa lehmänkaupoilla sovitaan kansan selän takana suurista ja keskeisistä asioista. Ei se ole demokratiaa, ei missään nimessä avointa ja rehellistä politiikkaa, jota suomalaisten valtaenemmistö odottaa päättäjiltä.

Kuntavaalien äänestysprosentti on Vantaalla reilusti alle 50. Se kertoo karulla tavalla kansan enemmistön mielipiteen demokratian tilasta ja omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Ja tilanne pitäisi olla juuri päin vastoin, Kun kansa saadaan uurnille, lähtee sinne suurin osa työtätekevistä ja pienempituloisista. On tärkeää miettiä, mikä ja minkälainen politiikka mobilisoi ihmisiä ja millä heidän uskonsa palautuu. Se kai on jo yleisesti tiedossa, mikä uskon vei.

hannu V.